perjantai 18. lokakuuta 2019

Uusi tut­ki­mus­ka­ta­ma­raa­ni Au­gus­ta kas­vat­taa kan­sain­vä­li­sen huip­pu­ta­son me­ren­tut­ki­mus­ta

KUVA:   JESPER HÄGGBLOM
Hangossa sijaitseva Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema sai uuden tutkimusaluksen. Alusta tarvitaan korkeatasoista rannikonläheistä merentutkimusta varten.
Uusi alus on 18 metriä pitkä katamaraani, joka soveltuu erityisesti rannikonläheiseen merentutkimukseen. Alus on hankittu lahjoitusten ja valtion vastinrahaohjelman avulla, ja sen on rakentanut suomalainen Oy Kewatec AluBoat Ab Kokkolassa.
Alumiininen katamaraani pystyy kulkemaan matalissa vesissä ja soveltuu siksi rannikonläheiseen Itämeritutkimukseen. Katamaraani on varustettu tarkoituksenmukaisilla nostimilla ja vinsseillä ja nykyaikaisella näytteenottovälineistöllä. Lisäksi aluksella on tilaa 30 hengen kurssi- ja tutkimusryhmille sekä miehistölle. Katamaraani kulkee yli 20 solmun nopeudella ja päämoottorit on toimittanut Volvo Penta.
– On elintärkeää Tvärminnen tutkimustoiminnan kannalta, että meillä on hyvin varusteltu alus korkealaatuista ja nykyaikaista, rannikonläheistä merentutkimusta varten. Alus tulee merkittävästi parantamaan Tvärminnen mahdollisuuksia toimia yhtenä pohjoisen Itämerialueen tärkeimpiä tutkimusyksiköitä, sanoo Itämeriekologian professori Alf Norkko Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta.
– Uusi alus kasvattaa myös Suomen kapasiteettia rannikonläheisessä Itämeritutkimuksessa ja merentutkimuksessa kansanvälisellä huipputasolla. Alus tulee myös olemaan tärkeä osa meidän yhä tiiviimpää Baltic Bridge -yhteistyötä Tukholman yliopiston Itämerikeskuksen kanssa, Norkko jatkaa.
Alus sai nimekseen Augusta juhlatilaisuudessa 18. lokakuuta Helsingissä. Aluksen luovutti Tvärminnen tutkimusasemalle Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä ja vuorineuvos Stig Gustavson. Aluksen kastoi aluksen kummi, rouva Maryelle Lindholm Gustavson.
Tutkimuskatamaraani on hankittu lahjoituksen ja valtion vastinrahaohjelman turvin. Täyttäessään 70 vuotta vuorineuvos Stig Gustavson toivoi, että tervehdykset ohjattaisiin rahastoon, joka tukee Itämeritutkimusta Helsingin yliopistolla. Tämän 800 000 euron lahjoituksen ja valtion vastinrahaohjelman avulla on nyt hankittu noin 1.9 miljoonan euron arvoinen tutkimuskatamaraani.
– Yliopistomaailman mittavia leikkauksia ajatellen tämä lahjoitus, sekä muut uudet yhteistyömuodot yksityisten lahjoittajien, säätiöiden ja elinkeinoelämän kanssa ovat erittäin arvokkaita, sanoo Norkko.

tiistai 15. lokakuuta 2019

Rajavartiolaitos ja Uudenkaupungin Työvene Oy ovat sopineet seitsemän Rannikkovartioveneen toimituksesta


Uudentyyppisillä veneillä vastataan kasvaviin toimintaympäristön haasteisiin. Veneet ovat uppoumaltaan n. 50 brt ja pituudeltaan n. 20 metrin mittaisia, soveltuen kaikkiin Rajavartiolaitoksen merellisiin tehtäviin kaikilla toiminta-alueilla ja kaikkina vuodenaikoina. Hankinnan myötä kyetään luopumaan vanhoista 70-, 80- ja 90- luvuilta peräisin olevista veneistä.

Hankinnan arvo on n. 22 M euroa ja veneet valmistuvat vuosien 2020  - 2023 aikana.

Hankintaan on saatu rahoitusta EU:n Sisäisen turvallisuuden rahastosta ja veneitä on mahdollista käyttää myös Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin rajaturvallisuusoperaatioissa.

perjantai 11. lokakuuta 2019

Deltamarin ja RMC solmivat mittavan suunnittelusopimuksen Tallinkin alukseen

 
Deltamarin vahvistaa asemiaan luotettuna matkustajalauttojen suunnittelijana solmimalla ison sopimuksen Rauma Marine Construction (RMC) -yhtiön kanssa. Sopimus koskee telakalla rakennettavan Tallinkin shuttle-aluksen suunnittelua. Alus tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välillä.

Deltamarin toimittaa telakalle runkoon, koneistoon ja sähköjärjestelmiin liittyvää perus- ja valmistussuunnittelua. RMC:n kanssa tehdyn sopimuksen arvo on n. 7,5 milj. euroa. Työn on arvioitu kestävän 16-18 kuukautta ja sitä tehdään Deltamarinin Suomen ja Puolan toimistoissa verkostoyritysten avustuksella.

Olemme erittäin tyytyväisiä jatkaessamme hedelmällistä yhteistyötämme Deltamarinin kanssa. Rauma Marine Constructionsin tavoite on olla johtava matkustaja-autolauttojen toimittaja, missä laajalla strategisten partnereiden verkostollamme on tärkeä rooli. Deltamarinin ja muiden partnereiden avulla tulemme toimittamaan Tallinkille tämän huipputeknisen, modernin ja ympäristöystävällisen aluksen”, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Olemme luonnollisesti hyvin iloisia ja ylpeitä saadessamme osallistua tähän alusprojektiin ja jatkaa strategista kumppanuutta RMC:n kanssa. Odotamme innolla yhteistyön edelleen kehittämistä telakan kanssa tarjoamalla heille erinomaisia palveluja”, sanoo Deltamarinin toimitusjohtaja Janne Uotila.

Tallinkin shuttle-lautta on toistaiseksi suurin alus, jonka RMC rakentaa. Matkustajia aluksella tulee olemaan 2800 ja autokaistoja 1900 m. Uusimman teknologian ja innovatiivisten ratkaisujen ansiosta aluksesta tulee erittäin ympäristöystävällinen ja energiatehokas. Siihen tulee kaksoispolttoaineratkaisu, jossa toisena polttoaineena on mahdollista käyttää vähäpäästöisempää nesteytettyä maakaasua (LNG). Alus on tarkoitus toimittaa Tallinkille vuoden 2022 alussa.

maanantai 30. syyskuuta 2019

Euroports Finland Oy ja Eurajoen Romu Oy rakensivat palvelumallin, jossa on käytössä molempien osapuolien vahvuudet


Aiemmin pienempiä eriä muun muassa Euroopan terästehtaille toimittanut Eurajoen Romu Oy lähtee kasvattamaan vientiään ja katseet on suunnattu Turkkiin. Kokonaisvaltaisia kierrätysratkaisuja tarjoavan Eurajoen Romun yksittäiset laivauserät tulevat olemaan tulevaisuudessa noin 25 000 - 30 000 tonnin suuruisia.
 – Olemme toimittaneet tavaraa noin 20 vuoden ajan Olkiluodon satamasta esimerkiksi Espanjaan ja Portugaliin. Laivauserät ovat olleet noin 4000 tonnin suuruisia, ja nyt halusimme siirtyä suurempiin eriin, Eurajoen Romu Oy:n toimitusjohtaja Juuso Luodesmeri taustoittaa.
– Seuraava luonnollinen askel oli valtamerilaivat ja tällöin oikea viennin kohdemaa on Turkki, jossa sulatetaan ja jatkojalostetaan monipuolisesti romumetallia. Turkki on myös maa, joka hyvin pitkälti määrittelee romumetallin hinnan Euroopassa.
Viennin kasvattaminen vaatii myös logististen ratkaisujen kehittämistä. Tähän yhteistyökumppaniksi valikoitui Euroports Finland Oy. Yhteistyön kartoittaminen aloitettiin maaliskuussa 2019 ja ensimmäinen kuorma kierrätysmetallia ajettiin Euroports Rauman porttien sisäpuolelle elokuun alussa.
– Tässä kohtasivat meidän aktiivisuutemme ja asiakkaan tarve. Myyntimme oli yhteydessä heihin oikeaan aikaan, sillä Eurajoen Romu oli kartoittanut mahdollisia satamaoperaattoreita toimintansa laajentamisen tueksi,Euroports Finland Oy:n Myynnin ja huolinnan liiketoimintajohtaja Janne Virta kertoo.

Yhteistyö rakentuu osapuolten vahvuuksilla
Uudenlaiseen yhteistyöhön rakennettiin uudenlainen palvelumalli. Eurajoen Romun kierrätysmetallit varastoidaan Euroports Rauman alueella, mutta asiakas organisoi itse toimitukset eri puolilta Suomea ja vastaa tuotteiden käsittelystä varastokentällä.
– Heidän henkilöstönsä vastaanottaa saapuvan tavaran ja tarkastaa niistä muun muassa hiekkapitoisuudet. Tämän jälkeen he suorittavat lajittelun ja esivarastoinnin, Virta kertoo.
Euroports astuu mukaan kuvioon niin sanotussa korkeavarastointivaiheessa, jossa Eurajoen Romun kaluston työskentelykorkeus ei enää riitä. Satamaoperaattori vastaa kasojen purkamisesta, tuotteiden siirrosta laiturialueelle sekä lastauksesta.
– Avainasemassa on palvelun personointi yhdessä asiakkaan kanssa. Tässä yhteistyössä molemmat vastaavat omista vahvuusalueistaan. Näin päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, Virta korostaa.
 Luodesmeri on tyytyväinen siihen tapaan, jolla Europortsilla on lähdetty rakentamaan juuri heidän tarpeitaan vastaavaa palvelumallia.
– Yhteistyömme on ollut erittäin hedelmällistä. Olemme saaneet hiottua hyvin mielenkiintoisen konseptin. He ovat ryhtyneet ennakkoluulottomasti hakemaan uusia liiketoimintamalleja, Luodesmeri kiittelee.

Lisäarvoa koko palvelukenttään
Tällä hetkellä kierrätysmetallit kerätään Europortsin väliaikaisvarastoon kentälle 31 ja 32. Tulevaisuudessa varastointi siirtyy Petäjäkseen, kun satamalaajennus valmistuu.
– Panostamme myös uuteen kalustoon, sillä uudelle kentälle tullaan asentamaan säteilyportit. Kaikki ulkomaille lähtevät kierrätysmetallikuormat tulee läpivalaista joko lähtö- tai vastaanottosatamassa. Me haluamme tuottaa asiakkaallemme tämän lisäarvon, Virta painottaa.
Luodesmeri näkee uuden konseptin kehittävän satamaoperaattorin toimintaa entisestään.
– Euroports on satsannut tähän projektiin merkittävästi myös rahallisesti. Uskon vahvasti siihen, että tällä konseptilla on mahdollista synnyttää sellaista uutta liiketoimintaa, jota Euroports ei ole aiemmin tehnyt.
 Europortsin ja Eurajoen Romun yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, kuinka jo olemassa olevaa osaamista ja uutta kehitystyötä voidaan hyödyntää.
– Yhteistyömme vaatii paljon tietojen välitystä, ja meillä on tästä vuosikymmenien kokemus. Nämä uudet asiat, joita kehitämme tämän yhteistyön puitteissa, saattavat kehittää toimintaa myös muiden asiakkaidemme palvelemisessa, Virta pohtii.
Alustavan suunnitelman mukaan ensimmäisen lastin oli tarkoitus lähteä loka-marraskuussa 2019.
– Tällä hetkellä tilanne romumetallin hinnoittelussa on se, että kurssi on laskenut. Näin ollen katsomme tilannetta rauhassa ja mietimme uutta sopivaa ajankohtaa, Luodesmeri sanoo.
Euroports Finland Oy

Euroports on yksi suurimmista merenkulun toimitusketjuratkaisujen toimijoista Euroopassa. Kehitämme, operoimme ja hallinnoimme maailmanlaajuisia merenkulun toimitusketjuratkaisuja. Toimimme 26 terminaalissa Euroopassa ja Aasiassa sekä 6 asiakasterminaalissa Euroopassa.
Euroports Finland Oy toimii Suomessa Raumalla ja Pietarsaaressa. Liikevaihto vuonna 2018 oli 73 M€, konttiliikenteen määrä 263 000 TEU ja yritys työllistää 550 henkilöä. Rauma on suurin paperin vientisatama Suomessa, kolmanneksi suurin konttisatama Suomessa ja suurin konttisatama länsirannikolla.

Eurajoen Romu Oy
Eurajoen Romu Oy on Suomen länsirannikolla toimiva kierrätyspalveluyritys, joka vastaanottaa, käsittelee ja myy erilaisia kierrätysmateriaaleja. Lisäksi tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaista kierrätyspalvelua eli hoidamme kierrätyksen kokonaan keräysastioiden toimituksesta aina kierrätysraportointiin asti.
Loppukäyttäjille toimitamme jalostettuja kierrätysmateriaaleja, joiden laatu on varmistettu uudelleenkäytettäviksi. Kansainvälistymisen myötä kierrätysmetallit päätyvät kotimaisten markkinoiden lisäksi suoraan ulkomaisille loppukäyttäjille. Viennin osuus yrityksemme liikevaihdosta on tällä hetkellä yli 70 %.

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Viking Line: Muuttuneet tulosnäkymät koko toimintavuodelle 2019


Viking Linen hallitus on päättänyt muuttaa toimintavuoden 2019 tulosnäkymiä tuloskehityksen seurauksena. 

Hallitus arvioi, että toimintavuoden 2019 liiketulos tulee olemaan parempi kuin vuoden 2018 liiketulos.

Aiemmin julkaistu tulosnäkymä oli, että vuoden 2019 liiketulos on vuoden 2018 liiketuloksen tasolla tai sitä parempi.

Toimintakatsaus ajalta tammikuu – syyskuu 2019 julkaistaan 25. lokakuuta 2019.

perjantai 20. syyskuuta 2019

Estonian uppoamisesta 25 vuotta - pelastusvene esille Forum Marinumissa

Kuva: Jorma Kontio

Lauantaina 28.9. tulee kuluneeksi 25 vuotta traagisesta autolautta Estonian onnettomuudesta. Merikeskus Forum Marinum kunnioittaa tapahtumien muistoa ottamalla esiin museon kokoelmiin kuuluvan Estonian MOB-veneen (Man Over Board). Aiemmin varastoituna ollut vene on nyt ulkona muutamien muiden merikeskuksen pihalla esiteltyjen alusten tapaan.

Venettä yritettiin epäonnisesti laskea juuri ennen laivan uppoamista Utön eteläpuolelle syksyllä 1994. Kun alus tömähti pohjaan, vene lopulta irtosi kiinnikkeistään ja nousi pinnalle. Hangon merivartioaseman väki löysi sen viikon kuluttua onnettomuudesta. Virolaiset eivät halunneet venettä, niinpä se korjattiin Porvoossa ja sijoitettiin Espoon meripelastusyhdistyksen nuorisokoulutuskäyttöön. Suomen Meripelastusseura on sittemmin luovuttanut veneen merenkulun valtakunnallisena erikoismuseona toimivalle Forum Marinumille.

Onnettomuuden muistovuosi kiinnostaa myös kansainvälisesti. Britannialainen tuotantoyhtiö BBC kävi kuluneella viikolla Forum Marinumissa haastattelemassa pelastusoperaatiota johtanutta Silja Europan kapteeni Esa Mäkelää, jonka henkilökohtaista työuraa esitellään Forum Marinumin Töissä merellä –näyttelyssä. 

Esa Mäkelä esiintyy myös Forum Marinumin järjestämässä merihistoriallisessa seminaariviikonlopussa 12.-13.10. Estonian 25-vuotismuisto on keskeisenä aiheena sunnuntain 13.10. ohjelmassa, jossa tarkastellaan paitsi katastrofin seurauksia esimerkiksi meripelastuksen ja -turvallisuuden näkökulmasta, myös muita Suomea koskettaneita vakavia laivaonnettomuuksia ja niihin liittyneitä ihmiskohtaloita. Kaikille avoimen seminaarin ohjelma tarkentuu syyskuun loppuun mennessä, jolloin se on ilmoittautumisohjeineen luettavissa Forum Marinumin verkkosivuilla.

torstai 19. syyskuuta 2019

Suomalaisten sotalaivojen rakentaminen Raumalla saa jatkoa –Puolustusvoimien neljän monitoimikorvetin rakentaminen nostaa RMC:n tilauskannan yli miljardin euron


Suomen merivoimien neljä uutta monitoimikorvettia rakennetaan Raumalla. Laivueen suunnittelu jatkuu välittömästi ja ensimmäisen aluksen konkreettinen rakentaminen alkaa 2022. Valtioneuvosto on hyväksynyt tänään kaupan, joka on arvoltaan lähes 700 miljoonaa euroa. Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat allekirjoittavat sopimuksen monitoimikorvettien rakentamisesta vielä tässä kuussa. RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa on erittäin tyytyväinen siitä, että suomalaisten sotalaivojen rakentamisen pitkät perinteet Raumalla jatkuvat.
Rauma Marine Constructions Oy ja Puolustusvoimat ovat päässeet sopimukseen merivoimien uuden laivueen toimittamisesta. Laivue 2020 -hanke korvaa seitsemän merivoimien poistuvaa alusta neljällä uudella monitoimikorvetilla. Valtioneuvosto hyväksyi hankintasopimuksen solmimisen tänään ja sopimus osapuolten välillä allekirjoitetaan 26.9.2019. Sotalaivojen taistelujärjestelmän eli aseet ja sensorit toimittaa Saab, jolle RMC tuottaa tarvittavat suunnittelu- ja asennuspalvelut.
Monitoimikorvetit rakennetaan vuoteen 2026 mennessä Rauman telakalla, ja merivoimien on määrä saada laivue operatiiviseen käyttöönsä 2028. Hankkeen arvioitu työllisyysvaikutus on koko projektin osalta mittava: arviolta noin 3600 henkilötyövuotta.
”Sopimus on tärkeä paitsi paikallisen työllisyyden ja elinkeinoelämän kannalta myös valtakunnallisesti, sillä huippukuormassaan projekti työllistää noin tuhat henkilöä. Rauma Marine Constructions on täysin kotimaisessa omistuksessa oleva telakka, joka jatkaa Rauman pitkiä perinteitä suomalaisten sotalaivojen rakentamisessa. Nyt Suomi saa jälleen kotimaisen laivueen, joka tukee maamme huoltovarmuutta”, sanoo Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.
Heinimaan mukaan hanke on tärkeä myös suomalaisen merenkulun ja meriteollisuuden kehityksen ja tutkimuksen näkökulmasta. RMC on panostanut muun muassa Laivue-projektissa tarvittaviin kevyiden teräsrakenteiden tuotantomenetelmiin ja sopimuksen myötä tullaan toteuttamaan myös uusia kehitys- ja tutkimushankkeita.
”Tämän tyyppiset hankkeet mahdollistavat aina uusien innovaatioiden ja korkean teknologian ratkaisujen tuomisen myös laajemmin suomalaiseen laivanrakentamiseen”, Heinimaa sanoo.
Vankan tilauskannan turvin telakka voi nyt ottaa johtavaa roolia kotimaisissa meriklusterin kehityshankkeissa. Tästä on jo hyvänä esimerkkinä meneillään oleva Kvarken Linkin uuden aluksen rakentaminen, joka monien innovaatiosovellusten ansiosta on samalla maailman ensimmäinen clean design -luokkamerkin saava matkustaja-autolautta.
Hankeen aikana telakka kehittää myös valmiudet hoitaa alusten elinkaaripalvelua luovutusten jälkeen.

Sotalaivat ja kaupallinen siviililaivojen rakentamistoiminta mahtuvat molemmat telakalle
Puolustusvoimat on RMC:lle tärkeä kumppani, mutta myös yhtiön kaupallisten siviilihankkeiden tilauskanta on kasvanut moninkertaisesti, ja yhtiö on jo voitollinen ja vahvassa kasvussa. Puolustusvoimain kanssa tehtävän sopimuksen myötä telakan tilauskanta kasvaa yli miljardin, ja se tuo työtä vuoteen 2026 asti. Työt jatkuvat tämänkin jälkeen alusten elinkaaripalvelujen tuottamisella. 
Turvallisuussyistä sotalaivojen ja kaupallisen laivojen rakentaminen eriytetään telakalla. Parhaillaan telakalla on käynnissä Vaasa-Uumaja-reitin uuden matkustaja-autolautan rakentamisen lisäksi Tallinkin uuden Shuttle-aluksen suunnittelu. Yhtiö kertoi viime viikolla myös syventyneestä yhteistyöstään Meyerin Turun telakan kanssa. RMC on valmistanut Meyerin Turun telakalla rakentamiin risteilijöihin lohkoja ja Tallinkin suunnittelussa hyödynnetään aiempien alusten suunnitteluaineistoa.
”Siviili- ja valtiollisten alusten rakentaminen mahtuvat hyvin telakalle rinnakkain, kuten Raumalla on ennenkin tehty. Laivue-hankkeessa on luonnollisesti täysin omanlaisensa turvallisuusjärjestelyt ja rakentaminen on eriytetty kaupallisesta siviililaivatoiminnasta täysin myös sisäisillä yhtiöjärjestelyillä”, Heinimaa vakuuttaa.
Osana korvettikauppaa allekirjoitetaan myös omistajasopimus ja RMC:n omistajat ovat sitoutuneita hankkeeseen.
”On hienoa, että yhtiön omistajat ovat olleet valmiita tukemaan osaltaan hankkeen toteuttamista”, toteaa RMC:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini.